Meitä on Moneksi

Viikko lähti käyntiin taas töissä. Tänään tein vähän pidemmän päivän, koska mulla on tulossa aika kiire viikko. Onneksi pidän aikatauluista ja pienestä kiireestä, joten viikko menee varmasti taas nopeasti. 

Töiden jälkeen menin salille tekemään yläkroppatreenin. Treenasin taas Fitness24Sevenillä Martinlaaksossa. 

Maanantain treeni:

• Kulmasoutu kp 4 x 12 x 17 kg/käsi

• Hauiskääntö z-tangolla 4 x 8 x 22,5 kg

• Ylätalja kapealla otteella 2 x 10 x 41 kg, 2 x 6 x 28 kg + 4 x 41 kg

Supersarjana:

• Ylätalja rusetilla 2 x 15 x 27 kg, 2 x 10 x 34 kg 

• Alatalja leveällä otteella 4 x 12 x 37 kg

--

• Ylätalja naruilla pullover 4 x 15 x 27 kg (30 sek palautukset)

• Hauiskääntö alataljassa 3 x 12 x 27 kg (30 sek palautukset)

Treeni meni hyvin ja selässä oli hyvä tuntuma. Salilla oli aika paljon porukkaa, jonka takia jouduin vähän soveltamaan normaalia treeniä. Treenin jälkeen olo oli taas raukea ja en malttanut odottaa, että pääsen kotiin syömään mun herkkupäivällisen. 

Hiilaria on tosiaan nyt lisätty joka ateriaan ja ensimmäisellä viikolla ruoka tökki aika pahasti, mutta nyt menee jo helposti. Nälkäkin on! Oon tyytyväinen, että saan nyt syödä mutta tottakai se vähän häiritsee, että paino nyt vähän nousee ja turvottaa. En todellakaan näytä fitnessurheilijalta saati tanssijalta. :D Haluisin niin paljon nyt jo dietata, että sais noi reidet ja vatsan kireeks. Nyt ne vaan hyllyy. :D 

Psyykkisestihän tässä ehkä vaikeinta on se, että vaikka en mene suurilla miinuskaloreilla niin siltihän käytännössä "diettaan" eli mulla on todella tarkka ruokavalio josta ei lipsuta. Joudun syömään paljon mutta en kumminkaan saa syödä yhtään herkkuja. Laskin just, että tää on mun 14 viikko "dietillä". Mun pitää syödä jotta lihakset kasvaa ja senkin takia, että kisadietti onnistuu mahdollisimman hyvin. Jos nyt menisin liian tiukalla ruokavaliolla niin kisadietillä ei olisi mitään mistä vähentää ruokaa. Tottakai olin asennoitunutkin siihen, että yhtäkään herkkua en suuhuni laita, vaikka koko vuotena jos Bulli niin käskee. :) 

Hauska muuten huomata miten eri ihmisillä on niin eri käsitys dieteistä. Oon nyt huomannut mitä ihmeellisimpiä diettejä tänä syksynä. Esimerkiksi yhdellä henkilöllä oli "dietti", jossa se sai syödä melkein joka viikko kerran/muutaman kerran karkkia/herkkuja. Sama henkilö kävi myös ulkona drinkeillä. Samalla se päivitteli että ompas rankkaa olla dietillä. :D Mulle tällänen elämäntyyli ois se mun "normaali" tilanne. Eli kisojen jälkeen haluaisin että mun arkiruoka koostuu samoista raaka-aineista kun nytkin mutta kerran viikossa haluaisin pitää herkkupäivän. Yhdellä toisella henkilöllä oli taas sellainen dietti, jossa se esim. oli pitkään syömättä yhtään mitään ja sitten yhtä-äkkiä söi tosi paljon kaikkee, koska ei ollut pitkään aikaan syönyt mitään. Joka toinen pv oli tyyliin hernemaissipaprikapussi ja joka toinen päivä sitten jotain aivan muuta; roskaruokaa, karkkia jne. Itse olen syönyt näin miten nytkin syön jo joku yli 3 vuotta. Ruokavaliota on vain hiottu pienillä muutoksilla. Ennen kisavalmennusta tein aina niin, että olin tiukasti esim. 3-4 kk ja sitten pidin viikonlopun herkuttelun ja sitten taas uudelleen se 3-4 kk tiukasti. Tavoitteena on että vuoden päästä olen siinä kunnossa, että pystyisin vaikka kerran yhdessä/kahdessa viikossa pitämään karkkipäivän. :)

Oon itse päättänyt, että en kommentoi kenellekkään ruokavaliosta/treeneistä tai mistäkään tähän aiheeseen liittyvästä muutenkaan ellei kysytä. En halua missään nimessä antaa sellaista kuvaa, että tuputtaisin omia elämäntapoja toiselle. Tiedostan myös hyvin senkin, että ei kaikki voi vetää tätä hommaa samalla tavalla kuin mä, koska  kisoihin treenaaminen on ihan eri asia kuin esim. laihduttaminen. :) Jokainen henkilö on yksilö ja jokainen henkilö tekee itse omat ratkaisunsa mitkä kokevat parhaaksi itselle. Ei kaikkien tarvitse olla himourheilijoita ja puputtaa proteiinia aamusta iltaan. Jokaisen tulee tehdä elämässään juuri niitä asioita joista itse tulee onnelliseksi. Toisille se on hyvä ruoka ja viini, matkustelu ja taas toisille se on itsensä haastaminen äärimmilleen. Mä tulen onnelliseksi tuosta jälkimmäisestä; itsensä haastamisesta äärimmilleen. :) 

Ps. Jos näette Kehä 1:llä Blondia ajamassa vanhalla punaisella pahoilaisella ja aukomassa suuta ihan fiiliksissä niin se oon mä! Kaivoin eilen arkistoista Backstreet Boysin kolmannen levyn ja nyt oon työmatkat kuunnellut sitä ja laulanut ihan täysiä! :D Oon outo. Tiedän. :D

Kasvakaa olkapäät, kasvakaa!